MATIKKA 5 YHTÄLÖT

YHTÄLÖT

Tässä jaksossa opimme ratkaisemaan yhtälöitä ja epäyhtälöitä erilaisin keinoin. Opimme myös ongelmanratkaisua yhtälön avulla.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

UUDET SEISKAT, TERVETULOA!

Nyt tämä blogi alkaa ikäänkuin alusta. Vuorossa on matematiikan ykköskurssi, tervetuloa oppimaan ja opiskelemaan!
Vai tarvitaanko matematiikkaa enää lainkaan? Mieti kolme tilannetta, missä olet tarvinnut laskutaitoa.
Mieti, voisiko nykyään pärjätä, ettei osaisi vaikka kertotaulua lainkaan?
Tietokoneet ovat oikeastaan aika suuria laskukoneita, jotka suorittavat satojatuhansia eri laskutoimituksia sekunnissa. Tarvitseeko ihmisen enää laskeakaan lainkaan?
Mitä hyötyä on matematiikasta?
TÄSSÄ LINKKI, JOKA RATKAISEE MATEMATIIKAN ONGELMAT PUOLESTASI.

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

TILASTOT JA DIAGRAMMIT

Viimeisin asia, mitä peruskoulussa opitaan, on tilastot ja diagrammit. Monia asioita voidaan kuvata tilastojen avulla. Nämä tilastot ovat usein vaikealukuisia, ja yksittäisen asian vaihtelua on työläs etsiä pelkästä tilastosta. Mieti, miten vaikkapa eri kaupunkien asukaslukuja voisi kuvata siten, että jokaisen lukijan olisi heti helppo löytää vaikkapa suurin kaupunki.
Tilastojen kuvaamiseen ja havainnollistamiseen  käytetään erilaisia diagrammeja.
Samasta tilastosta voidaan tehdä monia eri diagrammeja.




Väestörekisterikeskuksen asukaslukutilastot

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Yhtälöparin ratkaisu sijoittamalla

SIJOITUSKEINO

Esimerkki:   Ratkaise yhtälöpari
x − 3 = 2x + y
2y + 1 = 2x.
Ratkaisu. Ratkaistaan alemmasta yhtälöstä x:
2y + 1 = 2x  | : 2
y + 1 /2 = x.
Sijoitetaan x = y + 1 /2 yhtälöön       x − 3 = 2x + y:
y + 1 /2 − 3 = 2 ·(y + 1 /2 ) + y      
yhdistetään vakiot ja poistetaan sulut:
y − 5 /2 = 2y + 1 + y
Siirretään kaikki Y:tä sisältävät termit vasemmalle ja vakiot oikealle
y − 3y = 1 + 5 /2
−2y = 7/2  | : 2
y = − 7/4 

Nyt x voidaan ratkaista sijoittamalla saatu  y jompaan kumpaan alkuperäisistä
yhtälöistä:
2 ·( −  7 /4)  + 1 = 2x

− 7 /2 + 1 = 2x  
2x = − 5/2    | : 2
x=− 5 /4
Yhtälön ratkaisu on x = − 5 /4 , y = − 7 /4 . Ratkaisun voi taas tarkistaa sijoit-
tamalla saadut luvut alkuperäisiin yhtälöihin.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

KURSSI MA 10 Alkaa

Tervetuloa opiskelemaan yhtälöpareja ja tilastoja matematiikan viimeisellä yläasteen kurssilla. Ohessa ehdotus ajankäyttösuunnitelmaksi.

9b  KURSSI MAA10, KURSSISUUNNITELMA



Päivämäärä
Tunnin aihe

1.
12.4
Kurssin aloitus, Kertausta yhtälöistä

2.
13.4
Kahden muuttujan yhtälö

3.
14.4
Yhtälöpari, graafinen ratkaisu

4.
19.4
Graafinen ratkaisu

5.
20.4
Ratkaisujen lukumäärä

6.
21.4
Algebrallinen ratkaiseminen
testi
7.
26.4
Sijoituskeino

8.
27.4
Yhteenlaskukeino

9.
28.4.
Yhteenlaskukeino, Sovelluksia

10.
3.5.
Sovelluksia

11.
4.5
Sovelluksia                                            
testi





12.
5.5 *
Tilastojen kuvaaminen diagrammien avulla
13.
10.5 *
Erilaisia diagrammeja
Näytetehtävä
14.
11.5
Diagrammien piirtäminen


12.5
Norssin päivä

15.
17.5 *
Keskiluvut ja hajonta

16.
18.5
Kertaus

17.
19.5
KOE
KOE

24.-26.5
luokkaretki

18.
31.5 *
Tilastoja tietokoneella

19.
1.6 *
Tilastoja tietokoneella
Heipat yläasteen matematiikalle!
testi

2.6.
Ysien päivä, ei matikkaa




Arviointia:
koe 40 %,
testit yhteensä 20 %,
kotitehtävät 20 %,
Näytetehtävä 10 %
Tuntityöskentely 10 %


Ratkaise yhtälöparin avulla.


a) Lukujen x ja y summa on 20. Näiden samojen lukujen erotus on 16. Mitkä luvut ovat kyseessä?

b) Minkä kahden luvun summa on 16 ja osamäärä 3?

c) Suorakulmion piiri on 52 cm. Suorakulmion kanta on 20 cm pidempi kuin korkeus? Laske suorakulmion pinta-ala.

d) Kaupassa värikynät maksoivat 4,50 mk kappale ja tussit 3,80 mk kappale. Pekka osti näitä yhteensä 25 kappaletta, jolloin ostokset maksoivat 103,40 mk. Kumpia Pekka osti enemmän, kyniä vai tusseja?

e) Elokuvateatterissa oli 135 katsojaa. Lastenlipun hinta oli 20 mk ja aikuisten 35 mk. Pääsylipputulot olivat tuolloin 4170 mk. Montako prosenttia kävijöistä oli lapsia?

f) Tehdas valmistaa suklaarasioita, joissa on minttusuklaata ja valkoista suklaata. Minttusuklaan kilohinta on 49 mk ja valkoisen suklaan 65 mk. Paljonko kumpaakin laatua olisi 600 g rasiaan laitettava, kun sen kilohinnaksi suunniteltiin 58 mk?

maanantai 1. helmikuuta 2010

Pallo

Seuraava teksti löytyi tiede-keskustelupalstalta: "Mitenkä lasketaan pallon pinta-ala ja tilavuus ja myöskin kartion tilavuus ja pinta-ala.


Selittäkää selävästi että mun aivot rekistöröi tiedon.


Amiksen kokeessa tarvin tietoja. Noi on varmaan peruskoulussa jo opetettu mutta en ole muista tarkkaan miten."

Auta kysyjää, ja kerro hänelle, miten pallon pinta-ala lasketaan. Lue oppikirjasta sivulta 162.

Tässä esimerkki.
Pallon pinta-alaa ja muita

maanantai 30. marraskuuta 2009

MA 9 Ajankäyttösuunnitelma


AIKA
AIHE  
  muuta
 30.11
 Suorakulmainen kolmio,
trigonometriset funktiot


1.12
 Trigonometriset funktiot ja
niiden arvot


2.12
Kolmion ratkaiseminen: sivun
pituuden määritys


3.12
Kolmion ratkaiseminen: kulman
asteluvun määritys


7.12
Projekti: korkeuden mittaus

8.12
Projekti: korkeuden mittaus
9.12
Projekti: korkeuden mittaus, kertaus

14.12
Koe

15.12
Avaruusgeometrian peruskäsitteitä

16.12
Avaruusgeometrisia peruskäsitteitä

11.1
Lieriö

12.1
Lieriö, särmiö

13.1
särmiö jatkuu

18.1
Ympyrälieriö

19.1
Ympyrälieriö

20.1
Kartio

25.1
Kartio, ympyräkartio

26.1
Rakentelua

27.1
Kertausta

1.2
KOE
2.2
Pallo

3.2
Pallo

Arvostelu:  kokeet 45%, ylläritestit 15%, projekti 20%,
kotitehtävät 20%,
tuntiaktiivisuus voi nostaa tai laskea keskiarvoa seuraavaan
numeroon.




UUSI KURSSI MA9

TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA AVARUUSGEOMETRIA

tiistai 3. marraskuuta 2009

Paraabeli

Tietoa paraabelista.

Paraabelin y= ax2 kuvaaja


Paraabelin ax2 + bx + c kuvaaja

Paraabelin y=ax2 + c kuvaaja

VIIKKO 45

Syysloman jälkeen ollaan opiskeltu suoran yhtälöitä. Tiedämme, että suoran yhtälö on muotoa y=kx + b, missä k tarkoittaa suoran kulmakerrointa.

Jos k<0,>laskeva suora. Jos k>0, on kyseessä nouseva suora.

X-akselin suuntaisissa suorissa k=0, eli suora on muotoa y= b.

Y-akselin suuntaisissa suorissa muuttuja x pysyy koko ajan samana, eli yhtälö on muotoa x=b.

Yhtälössä
y=kx + b b ilmoittaa sen Y-kordinaatin, missä suora leikkaa y-akselin.

ELI SUORASTA y= 5x+2 voimme päätellä, että se esittää nousevaa suoraa, jonka kulmakerroin on 5, eli kyseessä on melko jyrkästi nouseva suora. Suora leikkaa y-akselin pisteessä ( 0, 2).

Suoran nollakohta saadaan merkitsemällä yhtälö nollaksi ja ratkaisemalla näin saatu yhtälö.
Suoran y=5x+ 2 nollakohta saadaan yhtälöstä
5x+2 = 0
josta vakio siirretään toiselle puolelle: 5x = -2 (Huom! Merkki vaihtuu!)
Jaetaan viidellä x = -2/5 ( eli x= -0,4 Huom! Ville S.)