Nyt tämä blogi alkaa ikäänkuin alusta. Vuorossa on matematiikan ykköskurssi, tervetuloa oppimaan ja opiskelemaan!
Vai tarvitaanko matematiikkaa enää lainkaan? Mieti kolme tilannetta, missä olet tarvinnut laskutaitoa.
Mieti, voisiko nykyään pärjätä, ettei osaisi vaikka kertotaulua lainkaan?
Tietokoneet ovat oikeastaan aika suuria laskukoneita, jotka suorittavat satojatuhansia eri laskutoimituksia sekunnissa. Tarvitseeko ihmisen enää laskeakaan lainkaan?
Mitä hyötyä on matematiikasta?
TÄSSÄ LINKKI, JOKA RATKAISEE MATEMATIIKAN ONGELMAT PUOLESTASI.
MATIKKA 5 YHTÄLÖT
YHTÄLÖT
Tässä jaksossa opimme ratkaisemaan yhtälöitä ja epäyhtälöitä erilaisin keinoin. Opimme myös ongelmanratkaisua yhtälön avulla.
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
TILASTOT JA DIAGRAMMIT
Viimeisin asia, mitä peruskoulussa opitaan, on tilastot ja diagrammit. Monia asioita voidaan kuvata tilastojen avulla. Nämä tilastot ovat usein vaikealukuisia, ja yksittäisen asian vaihtelua on työläs etsiä pelkästä tilastosta. Mieti, miten vaikkapa eri kaupunkien asukaslukuja voisi kuvata siten, että jokaisen lukijan olisi heti helppo löytää vaikkapa suurin kaupunki.
Tilastojen kuvaamiseen ja havainnollistamiseen käytetään erilaisia diagrammeja.
Samasta tilastosta voidaan tehdä monia eri diagrammeja.
Väestörekisterikeskuksen asukaslukutilastot
Tilastojen kuvaamiseen ja havainnollistamiseen käytetään erilaisia diagrammeja.
Samasta tilastosta voidaan tehdä monia eri diagrammeja.
Väestörekisterikeskuksen asukaslukutilastot
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
Yhtälöparin ratkaisu sijoittamalla
SIJOITUSKEINO
Esimerkki: Ratkaise yhtälöpari
x − 3 = 2x + y
2y + 1 = 2x.
Ratkaisu. Ratkaistaan alemmasta yhtälöstä x:
2y + 1 = 2x | : 2
y + 1 /2 = x.
Sijoitetaan x = y + 1 /2 yhtälöön x − 3 = 2x + y:
y + 1 /2 − 3 = 2 ·(y + 1 /2 ) + y
yhdistetään vakiot ja poistetaan sulut:
y − 5 /2 = 2y + 1 + y
Siirretään kaikki Y:tä sisältävät termit vasemmalle ja vakiot oikealle
y − 3y = 1 + 5 /2
−2y = 7/2 | : 2
y = − 7/4
Nyt x voidaan ratkaista sijoittamalla saatu y jompaan kumpaan alkuperäisistä
yhtälöistä:
2 ·( − 7 /4) + 1 = 2x
− 7 /2 + 1 = 2x
2x = − 5/2 | : 2
x=− 5 /4
Yhtälön ratkaisu on x = − 5 /4 , y = − 7 /4 . Ratkaisun voi taas tarkistaa sijoit-
tamalla saadut luvut alkuperäisiin yhtälöihin.
Esimerkki: Ratkaise yhtälöpari
x − 3 = 2x + y
2y + 1 = 2x.
Ratkaisu. Ratkaistaan alemmasta yhtälöstä x:
2y + 1 = 2x | : 2
y + 1 /2 = x.
Sijoitetaan x = y + 1 /2 yhtälöön x − 3 = 2x + y:
y + 1 /2 − 3 = 2 ·(y + 1 /2 ) + y
yhdistetään vakiot ja poistetaan sulut:
y − 5 /2 = 2y + 1 + y
Siirretään kaikki Y:tä sisältävät termit vasemmalle ja vakiot oikealle
y − 3y = 1 + 5 /2
−2y = 7/2 | : 2
y = − 7/4
Nyt x voidaan ratkaista sijoittamalla saatu y jompaan kumpaan alkuperäisistä
yhtälöistä:
2 ·( − 7 /4) + 1 = 2x
− 7 /2 + 1 = 2x
2x = − 5/2 | : 2
x=− 5 /4
Yhtälön ratkaisu on x = − 5 /4 , y = − 7 /4 . Ratkaisun voi taas tarkistaa sijoit-
tamalla saadut luvut alkuperäisiin yhtälöihin.
perjantai 9. huhtikuuta 2010
KURSSI MA 10 Alkaa
Tervetuloa opiskelemaan yhtälöpareja ja tilastoja matematiikan viimeisellä yläasteen kurssilla. Ohessa ehdotus ajankäyttösuunnitelmaksi.
9b KURSSI MAA10, KURSSISUUNNITELMA
Päivämäärä | Tunnin aihe | ||
1. | 12.4 | Kurssin aloitus, Kertausta yhtälöistä | |
2. | 13.4 | Kahden muuttujan yhtälö | |
3. | 14.4 | Yhtälöpari, graafinen ratkaisu | |
4. | 19.4 | Graafinen ratkaisu | |
5. | 20.4 | Ratkaisujen lukumäärä | |
6. | 21.4 | Algebrallinen ratkaiseminen | testi |
7. | 26.4 | Sijoituskeino | |
8. | 27.4 | Yhteenlaskukeino | |
9. | 28.4. | Yhteenlaskukeino, Sovelluksia | |
10. | 3.5. | Sovelluksia | |
11. | 4.5 | Sovelluksia | testi |
12. | 5.5 * | Tilastojen kuvaaminen diagrammien avulla | |
13. | 10.5 * | Erilaisia diagrammeja | Näytetehtävä |
14. | 11.5 | Diagrammien piirtäminen | |
12.5 | Norssin päivä | ||
15. | 17.5 * | Keskiluvut ja hajonta | |
16. | 18.5 | Kertaus | |
17. | 19.5 | KOE | KOE |
24.-26.5 | luokkaretki | ||
18. | 31.5 * | Tilastoja tietokoneella | |
19. | 1.6 * | Tilastoja tietokoneella Heipat yläasteen matematiikalle! | testi |
2.6. | Ysien päivä, ei matikkaa |
Arviointia:
koe 40 %,
testit yhteensä 20 %,
kotitehtävät 20 %,
Näytetehtävä 10 %
Tuntityöskentely 10 %
Ratkaise yhtälöparin avulla.
a) Lukujen x ja y summa on 20. Näiden samojen lukujen erotus on 16. Mitkä luvut ovat kyseessä?
b) Minkä kahden luvun summa on 16 ja osamäärä 3?
c) Suorakulmion piiri on 52 cm. Suorakulmion kanta on 20 cm pidempi kuin korkeus? Laske suorakulmion pinta-ala.
d) Kaupassa värikynät maksoivat 4,50 mk kappale ja tussit 3,80 mk kappale. Pekka osti näitä yhteensä 25 kappaletta, jolloin ostokset maksoivat 103,40 mk. Kumpia Pekka osti enemmän, kyniä vai tusseja?
e) Elokuvateatterissa oli 135 katsojaa. Lastenlipun hinta oli 20 mk ja aikuisten 35 mk. Pääsylipputulot olivat tuolloin 4170 mk. Montako prosenttia kävijöistä oli lapsia?
f) Tehdas valmistaa suklaarasioita, joissa on minttusuklaata ja valkoista suklaata. Minttusuklaan kilohinta on 49 mk ja valkoisen suklaan 65 mk. Paljonko kumpaakin laatua olisi 600 g rasiaan laitettava, kun sen kilohinnaksi suunniteltiin 58 mk?
Ratkaise yhtälöparin avulla.
a) Lukujen x ja y summa on 20. Näiden samojen lukujen erotus on 16. Mitkä luvut ovat kyseessä?
b) Minkä kahden luvun summa on 16 ja osamäärä 3?
c) Suorakulmion piiri on 52 cm. Suorakulmion kanta on 20 cm pidempi kuin korkeus? Laske suorakulmion pinta-ala.
d) Kaupassa värikynät maksoivat 4,50 mk kappale ja tussit 3,80 mk kappale. Pekka osti näitä yhteensä 25 kappaletta, jolloin ostokset maksoivat 103,40 mk. Kumpia Pekka osti enemmän, kyniä vai tusseja?
e) Elokuvateatterissa oli 135 katsojaa. Lastenlipun hinta oli 20 mk ja aikuisten 35 mk. Pääsylipputulot olivat tuolloin 4170 mk. Montako prosenttia kävijöistä oli lapsia?
f) Tehdas valmistaa suklaarasioita, joissa on minttusuklaata ja valkoista suklaata. Minttusuklaan kilohinta on 49 mk ja valkoisen suklaan 65 mk. Paljonko kumpaakin laatua olisi 600 g rasiaan laitettava, kun sen kilohinnaksi suunniteltiin 58 mk?
maanantai 1. helmikuuta 2010
Pallo
Seuraava teksti löytyi tiede-keskustelupalstalta: "Mitenkä lasketaan pallon pinta-ala ja tilavuus ja myöskin kartion tilavuus ja pinta-ala.
Selittäkää selävästi että mun aivot rekistöröi tiedon.
Amiksen kokeessa tarvin tietoja. Noi on varmaan peruskoulussa jo opetettu mutta en ole muista tarkkaan miten."
Auta kysyjää, ja kerro hänelle, miten pallon pinta-ala lasketaan. Lue oppikirjasta sivulta 162.
Tässä esimerkki.
Pallon pinta-alaa ja muita
Selittäkää selävästi että mun aivot rekistöröi tiedon.
Amiksen kokeessa tarvin tietoja. Noi on varmaan peruskoulussa jo opetettu mutta en ole muista tarkkaan miten."
Auta kysyjää, ja kerro hänelle, miten pallon pinta-ala lasketaan. Lue oppikirjasta sivulta 162.
Tässä esimerkki.
Pallon pinta-alaa ja muita
maanantai 30. marraskuuta 2009
MA 9 Ajankäyttösuunnitelma
Arvostelu: kokeet 45%, ylläritestit 15%, projekti 20%,
kotitehtävät 20%,
tuntiaktiivisuus voi nostaa tai laskea keskiarvoa seuraavaan
numeroon.
| AIKA | AIHE |
| |
| 30.11 | Suorakulmainen kolmio, trigonometriset funktiot | ||
| 1.12 | Trigonometriset funktiot ja niiden arvot | ||
| 2.12 | Kolmion ratkaiseminen: sivun pituuden määritys | ||
| 3.12 | Kolmion ratkaiseminen: kulman asteluvun määritys | ||
| 7.12 | Projekti: korkeuden mittaus | ||
| 8.12 | Projekti: korkeuden mittaus | ||
| 9.12 | Projekti: korkeuden mittaus, kertaus | ||
| 14.12 | Koe | ||
| 15.12 | Avaruusgeometrian peruskäsitteitä | ||
| 16.12 | Avaruusgeometrisia peruskäsitteitä | ||
| 11.1 | Lieriö | ||
| 12.1 | Lieriö, särmiö | ||
| 13.1 | särmiö jatkuu | ||
| 18.1 | Ympyrälieriö | ||
| 19.1 | Ympyrälieriö | ||
| 20.1 | Kartio | ||
| 25.1 | Kartio, ympyräkartio | ||
| 26.1 | Rakentelua | ||
| 27.1 | Kertausta | ||
| 1.2 | KOE | ||
| 2.2 | Pallo | ||
| 3.2 | Pallo |
kotitehtävät 20%,
tuntiaktiivisuus voi nostaa tai laskea keskiarvoa seuraavaan
numeroon.
tiistai 3. marraskuuta 2009
Paraabeli
Tietoa paraabelista.
Paraabelin y= ax2 kuvaaja
Paraabelin ax2 + bx + c kuvaaja
Paraabelin y=ax2 + c kuvaaja
Paraabelin y= ax2 kuvaaja
Paraabelin ax2 + bx + c kuvaaja
Paraabelin y=ax2 + c kuvaaja
VIIKKO 45
Syysloman jälkeen ollaan opiskeltu suoran yhtälöitä. Tiedämme, että suoran yhtälö on muotoa y=kx + b, missä k tarkoittaa suoran kulmakerrointa.
Jos k<0,>laskeva suora. Jos k>0, on kyseessä nouseva suora.
X-akselin suuntaisissa suorissa k=0, eli suora on muotoa y= b.
Y-akselin suuntaisissa suorissa muuttuja x pysyy koko ajan samana, eli yhtälö on muotoa x=b.
Yhtälössä y=kx + b b ilmoittaa sen Y-kordinaatin, missä suora leikkaa y-akselin.
ELI SUORASTA y= 5x+2 voimme päätellä, että se esittää nousevaa suoraa, jonka kulmakerroin on 5, eli kyseessä on melko jyrkästi nouseva suora. Suora leikkaa y-akselin pisteessä ( 0, 2).
Suoran nollakohta saadaan merkitsemällä yhtälö nollaksi ja ratkaisemalla näin saatu yhtälö.
Suoran y=5x+ 2 nollakohta saadaan yhtälöstä
5x+2 = 0
josta vakio siirretään toiselle puolelle: 5x = -2 (Huom! Merkki vaihtuu!)
Jaetaan viidellä x = -2/5 ( eli x= -0,4 Huom! Ville S.)
Jos k<0,>laskeva suora. Jos k>0, on kyseessä nouseva suora.
X-akselin suuntaisissa suorissa k=0, eli suora on muotoa y= b.
Y-akselin suuntaisissa suorissa muuttuja x pysyy koko ajan samana, eli yhtälö on muotoa x=b.
Yhtälössä y=kx + b b ilmoittaa sen Y-kordinaatin, missä suora leikkaa y-akselin.
ELI SUORASTA y= 5x+2 voimme päätellä, että se esittää nousevaa suoraa, jonka kulmakerroin on 5, eli kyseessä on melko jyrkästi nouseva suora. Suora leikkaa y-akselin pisteessä ( 0, 2).
Suoran nollakohta saadaan merkitsemällä yhtälö nollaksi ja ratkaisemalla näin saatu yhtälö.
Suoran y=5x+ 2 nollakohta saadaan yhtälöstä
5x+2 = 0
josta vakio siirretään toiselle puolelle: 5x = -2 (Huom! Merkki vaihtuu!)
Jaetaan viidellä x = -2/5 ( eli x= -0,4 Huom! Ville S.)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)